Täytteet ja fiilistä

Täällä ja tänään, Misi.
Nyt kun kaikki hyvä on kuollut ja kuopattu, yritän saada ne uudelleen esiin ja elvyttää kaikesta huolimatta. Vaikka juurta jo puskisivat.
Tämä teksti EI sisällä sarkasmia, ja jos sisältääkin, koetan aina muistaa mainita siitä sulkukaarien avulla.
Teimme eilen retken ulkomaille. Olimme viikon puhuneet siitä, kuinka lähdemme perjantaina käymään meidän kaikkien yhteisen prinssessan ja lapsettomien ja sinkkujen ja omankin lapsemme Estellen kotimaassa kunnioittaaksemme hänen ristiäisiään läsnäolollamme hieman myöhässä. Lähdimme synnyinseuduiltamme kolmen aikaan iltapäivällä mieli  täynnä jännitystä ja isällistä rakkautta edellämainittua pikkuhanipååkultamussukka- ja tennissukkaa kohtaan. Otimme ystävämme Sikarin, josta on muuten jo puhuttu aikaisemmissa teksteissä (toim. huom.), äidin auton sen taloudellisuuden ja tilavuuden takia.   (http://www.google.fi/imgres?start=92&um=1&hl=fi&sa=N&biw=1920&bih=951&addh=36&tbm=isch&tbnid=vHP1oy-38ymUTM:&imgrefurl=http://www.conceptcarz.com/view/photo/450195,17594/2010-Toyota-Yaris_photo.aspx&docid=ja6JNRNUV6lBZM&imgurl=http://files.conceptcarz.com/img/Toyota/2010-Toyota-Yaris-Image-012-800.jpg&w=800&h=534&ei=2tHAT-OZEeT54QSMsdS8CQ&zoom=1&iact=hc&vpx=191&vpy=317&dur=22&hovh=183&hovw=275&tx=158&ty=121&sig=109595201190101361068&page=3&tbnh=141&tbnw=211&ndsp=48&ved=1t:429,r:40,s:92,i:91 katso ja ihastu!)
Ajelimme hitaasti ja rauhallisesti kohti Ruotsia ja sen kaunista napaa Haaparantaa. (tässä vaiheessa tarkistin oliko Estelle kuitenkaan Ruotsista ja olihan se) Matkalla näimme mm. monta huoltoasemaa ja Toppen alias Ton Ooppen (hänkin on esiintynyt aikaisemmin, ei sarkasmia HÖLMÖ!) näki ainakin kuusi (6) vastaavanlaista Yarista. Parasta oli kuitenkin tien laidassa palava ja rankasti savuava Volvo tai Toyota, merkistä viis, auto kuitenkin. Ajelimme adrenaliinipiikkien lävistämänä normaalia hitaammin ohi odottaen auton jenkkileffamaista räjähdystä. Sitä kuitenkaan ei pettymykseksemme tullut ja vastaamme ajoi myös paloauto. Pillit ja vilkut päällä. Sydämemme sykki kunnioitusta nitä sankareita kohtaan jotka syöksyivät kohti kuumia liekkejä ja jatkuvaa räjähdysvaaraa heijastinhousut lepattaen.
Käytyämme Tornion ABClla tekemässä luonnollisia tarpeitamme (rahan nosto PÄLLI!) pääsimme lopulta ylittämään rajan. Pettymys oli kuitenkin suuri, sillä MISSÄÄN, ei MISSÄÄN näkynyt yhtään Estelle on syntynyt!-julistetta, ei banderolleja, ei mielenosoituksia, ei barakkeja, ei mellakoita, ei mitään siisteihin ristiäisiin liittyvää. Unohdimme kuitenkin pettymyksen nopeasti kun näimme suuren kyltin, jossa luki suurin kiirjaimin ja selvällä suomen ja ruotsin kielellä: Nuuskakaira, Snus Kaaren.
Kävimme nopeasti ostoksilla ja nakkasimme suolaiset ylähuulemme alle.
Seuraavaa EN suosittele luettavaksi JOS olet joku seuraavista: alle 18-vuotias, yli 30-vuotias, rajoittunut, tupakaton, nikotiiniton, savuton, nuuskaton, terveellinen, kasvissyöjä, nainen, jokin eläin tai lukutaidoton.
Jos kuitenkin päätät lukea, ethän rupea moralisoimaan tai moittimaan meitä sen jälkeen kun aloitat nuuskan käytön.

Olimme vaipua nirvanaan kaikki sen jälkeen kun täyte oli kohdillaan. Istuimme autossa, sen ovet olivat kiinni mutta ikkunat auki. Maistelimme monia eri merkkejä täydellisen hiljaisuuden vallitessa. Vain oman veremme kohina korvissamme ja ylähuulen alta kuuluva hiljainen tykytys häiritsivt tätä orgastista hetkeä. Välillä. Äänet auton ulkopuolelta hiljenivät. Emme kuulleet liikenteen melua, lintujen laulua tai edes läheisen kosken kohinaa. Istuimme vain autossa ja maiskuttelimme hiljaa. Aurinko paistoi täydeltä terältä. Pyöritimme toiset ja kolmannetkin. Hetki oli mukavin pitkään aikaan.

Tämän toiveidentäyttymyksen jälkeen aloitimme kotimatkan. Poikkesimme matkan varrella enollani, joka on muuten mukava vanha mies. Toivottavasti se ei lue tätä. :)
Jossain vaiheessa kuitenkin naisseuran puute alkoi kalvamaan ja siirryimme ystävämme Ankin kotiin. Viihdyimme siellä hyvässä seurassa ja perunapeltojen villissä sykkeessä aamuviiteen asti.

Näihin viisaisiin sanoihin, jotka kuuluivat Toppenin suusta, lopetan tämänkertaisen vuodatukseni:

Tuntuu, kuin pitkästä aikaa ois kaikkea, mitä ihminen tarvitsee.. Paitsi.. Paskalle pitäs päästä!