sunnuntai 18. elokuuta 2013

Long time no see, long time no...

MMMMoi.

Enää en pahoittele kirjoittamattomuuttani. Onhan se toki huono asia, mutta elän hektistä elämää..
Kiire tappaa, mutta sen purkaminen on ilmeisesti vuosikausien projeksti. Ei niittäin onnistu ihan äkkiä, tullu huomattua.
Mutta kuulumisiin. Ei sillä että lopettaisin tähän, vaan kerron nyt kuulumiset omalta ja muiden osalta. Muilla tarkoitan.. Muita.
Olemme eläneet jo kaksi tai kolme kuukautta kaukana kotoa. Tai kaukana ja kaukana, 5-25 km mutta pois kotoa nyt ainakin. Poissa jalosta pyörimästä ja nurkista notkumasta. Kesä alkaa luultavasti kääntyä loppua kohden? Ilimoja pielly.

%/()/&= ko ei oikeen lähe!

Whatever.

Takana on kauhea määrä kilometrejä, reissuja, matkoja, juttuja, tapahtumia ja ennen kaikkea kesäduunia. Tästä kaikesta en improvisoitunut vaan pienestä sunnuntaiseikkailustamme, joka liittyy luontoon ja koko kesän kestäneeseen aavejahtiinkin hieman. Siitä lisää nyt. Tai älä siitä. Tai päätä itse, mutta kerron nyt jännittävästä sunnuntaikävelystämme. Pyydän anteeksi tavoistamme poikkeavaa asiallista kirjoitusasua.


Jännittävä sunnuntaikävely

Koko Hapiksella vietetyn kesän ajan olemme metsästäneet kummituksia. Jos olet kuten minä, ettet usko niihin ennenkuin näet ja kättelet sellaista, lue tämä. 
Huhujen mukaan vanhalla Haapaveden kaatopaikalla, nyk. mäenlaskupaikka, pyörii kummitus. Sitä monet kerrat etsiessämme ja yhtä monta kertaa pettyneenä, päätimme lähteä paikkaan, missä on todistetusti kuollut ihminen. Rauha hänen muistolleen. Kämppiksemme Jörssi tiesi kertoa, että vuonna 1930 oli erään syrjäkylän metsään eksynyt ja menehtynyt muuan pienokainen. Kyseisen paikan lähettyville on rakennettu laavu, ja päätimme lähteä sinne retkelle. Kaksi minuuttia, ja Carina starttasi kämpän pihasta kohti kyseessäolevaa syrjäkylää. Jörssi oli käynyt viimeksi paikan päällä vuonna 2006, ja meidän pitikin kävellä n. 4 kilometriä täysin tämän metsiemme miehen muistin mukaan. Matkalla paikanpäälle nasautimme pienen mielikuvitusleikin päälle. Asetuimme mielissämme tämän pienokaisen tilanteeseen. Oli pelottava ajatus, että olisi itse näiden korkeiden kuusien keskellä tietämättä yhtään missä oikeastaan on. Tunnelma oli karu. 
Matkallamme kuitenkin tajusimme jälleen kuinka kaunis Suomen luonto oikeastaan onkaan. Suosittelen! 
Jatkoimme kuitenkin matkaamme pieni pelko persiissä. Viimein saavuimme perille laavulle. Luimme vieraskirjasta tarinan lapsen kohtalosta, ja mielikuvitus laukasi jälleen. Ilmeisesti kauhuelokuvien saastuttamat mielemme kehittelivät tarinan, jossa me etsimme lapsen löytöpaikkaa, ja sillä välin tämän hän käy kirjoittamassa meistä vieraskirjaan pienen tarinan.. *kylmät väreet* Lähdimme siis etsimään löytöpaikkaa, joka on nykyisin merkitty puisella ristillä ja muistolaatalla. Löysimmekin sen. 
Kummituksen sijaan löysimmekin paikan tunnelman. Se oli kunnioitusta herättävän hieno. Kaukana aavemaisesta. Hetken aikaa seisoimme puisen ristin vierellä, ja lähdimme läheisen puron varteen. Siinä äkkiä aaveet unohtuu kun löytää sen kaltaisen paikan. Kysykää lisätietoja ja käykää!

Olipa se kerrassaan.


Käytiinhän me tosiaan aikaisemmin kesällä paikassa, johon eräs mies on hirttäytynyt. 
Ja kummitustalossa.
Eikä mitään. 
Ehkä niitä ei ole olemassa, mutta mieli kyllä heittää volttia kun menee paikkaan missä voisi kuvitella kummittelevan. 

Eipä kettää kun syömmä ja lähemmä uuestaan johonki päin Hapista löytöretkelle!

Päivän mietelause: ”Mun mielest hyvä juttu saa olla vaikka valhetta kunhan se vaan on hyvä juttu.” -Gösta Sunqvist-

Misi



tiistai 14. toukokuuta 2013

kesä+maailmanvalloitus(huom!uusi kirjoittaja)

Hola amigos!

Ensinnäkin kiinnitä huomiosi wannabe_kielimies kirjoitustyyliin, joka siis tarkoittaa äidinkielen ja satunnaistesti opittujen vieraskielisten sanojen yhdistelyä samaan kokonaisuuteen. Kuulostaa hölmöltä, ja on sitä. Häpeän itseäni tämän lauseen loppuun asti. Noin. Nyt kun synkistelyt on synkistelty, on aika esitellä upouusi olemattomalla kokemuksella varustettu blogitekstien vääntäjä, eli minä, Junu (blogisanastossa lyhemmin JP)! Toivottakaa Junu tervetulleeksi!(*taputuksia).

Heti virallisten muodollisuuksien jälkeen kiinnitämme "fokuksemme" tulevaan kesään. Kesä; tuo juhlista juhlallisin. Muistelet juuri tunteja ala-asteelta joissa opiskeltiin juhlapäivät. Ei,kesää ei mainittu,muistit oikein. Mutta MEILLE tuleva kesä tulee olemaan yhtä juhlaa. Jos juhlia verrattaisiin autoihin,tuleva kesä olisi Rolls royce.

Annan nyt lukijalle hieman makua, jotta syy tähän hekumaan selviäisi. Hekumaan, joka on verrattavissa ympärillämme kevään auringon alla tapahtuvaan luontokappaleiden pariutumisrituaaleihin ja niistä kauas paljailla silmillä erotettaviin intohimon hyökyaaltoihin. Edessämme loistaa kirkkaana tuon kesäisimmän vuodenajan, eli kesän, viettäminen Haapavedellä. Siihen liittyy vahvasti noin satakuusikymmentä neliöinen omakotitalo ainavalmiilla kiukaalla. Tästä siis johtuu tämä tunteiden ylitsevuotavainen malja.

Meitä on viiden henkilön jengi, joka koostuu työssäkäyvistä sekä valtion palvelusta odottavista nuorista miehistä. Jos tilannetta kuvailtaisiin säätiedotuksen muodossa,se kuulostaisi tältä: "odotettavissa kesän loppuun asti; navakka meteli kehittyy linnaistentien päällä, ja levittäytyy sieltä naapurustoon tuoden mukanaan itkua ja irtohiuksia. Ajoittain kuitenkin odotettavissa lämpimän föhn-tuulen henkäyksiä, jotka kehittyvät pallogrillin uumenissa, ja levittäytyvät ympäriinsä aina kun tarkistetaan, joko kyljys on kypsää."

Tätä on tuleva kesä, juhlaa! Emme tietysti saa unohtaa musisoinnin osuutta tällä ajanjaksolla, jonka asunnossa vietämme. Onhan olohuoneessamme laitteisto, joka on tuttu suurelle yleisölle Aikuinen nainen-kappaleestaan. Jos sinut on varustettu pitkillä piuhoilla, voin paljastaa että kyseinen laite on karaokelaitteisto. Lisäksi nurkissamme tulee lojumaan pari skebaa eli guitaria, joilla harjoittelemme tulevia areenatason esiintymisiä.

Tarkoituksenamme on tuoda värikäs läiskä musiikkitaivaan lisääntyvän harmauden keskelle. Kyseessä on uusi "poika"bändi, joka perustetaan samalla hetkellä, kun rustaamme puumerkit vuokrasopimukseen. Vuokrasopimus tulee siis toimimaan tavallaan yhtyeen virallisena BIOna. Tätä ja paljon muuta on luvassa tulevana kesänä. Tämä kesä tulee tuomaan meidät suuren yleisön tietoisuuteen. "Ne linnaistentien jätkät" tulee olemaan kuuma aihe, josta 7päivää ahkerasti kuiskuttelee.

-JP

perjantai 26. lokakuuta 2012

Yötuurin huumaa.

Hei vaan kaikille. Näppäimistön väärässä päässä on Misi. Misi, jonka pää ei pullistele bloginkirjoitusideoita. Misi, joka ei häpeä sitä, ettei ole kirjoittanut pitkään aikaan. Misi, jonka kädet viuhuvat näppäimistöllä niin, että kirjoitusvirheet ovat asteikolla ''ei todennäköistä-varma'' melko varmoja. Misi, joka tekee elämänsä toista yövuoroa.

Ja kirjoittaa töissä blogia? Ymmärtäisitte jos oisitte mun osassa..

Asiaan. Oon listannunna muutamia asioita joista voisin kirjottaa. Voi kuitenkin olla, etten saa keksittyä vääntämälläkään niistä mitään, koska on yö. Aivot koisii. Vetää hirsiä, pieniä hirsiä ovat.

Nyt, kun kesästä on aikaa jo ikuisuus ja kouluakin enää puoli vuotta jälellä, on tullut jälleen aika ryhtyä katselemaan elämää yhä lupsakkaimmin silmin. Vähitellen alkaa paljastua oppimisvelvollisuuden raskaan verhon takaa vapauden kirkas valo. En siis tarkota että terkkaa ois pakko käyä, mutta viihyn siellä ko on niin paljo harjotteluita.
Vapauden valoon palatakseni, sen kirkkaus himmeni eräänä sateisena lokakuun 15. päivänä. Silloin järjestettiin Pohjanmaan helmessä kutsunnat. Sain kuulla korvanlehtien täydeltä propagandaa, kuinka ''siellä armeijassa'' tehdään pojista miehiä ja opetellaan sytyttämään nuotio. Kuinka ''siellä armeijassa'' on mukavaa, tosin vain ensimmäisen viikon ajan. Kuinka ''siellä armeijassa'' ryynätään, tetsataan, härvätään. Kuinka ''siellä armeijassa'' mortti sitä mortti tätä.
Mietin kuinka osaan jo sytyttää nuotion ja ampuakkin. Pienen pojan ajatuksia kenties, herra tietää vaan eipä se kerro..

Tähän väliin pieni armeijasanasto. Se tehdään TÄYSIN muilta kuulemani informaation pohjalta, enkä mene takuuseen sen paikkaansapitävyydestä.

''Siellä armeijassa'':

Ryynätään: Juostaan/ryömitään mahdollisimman märällä alustalla jonkun kovan jäbän huutaessa vieressä: ''Nopeampaa! Suomi tarvitsee sinua!''

Tetsataan: Sama kuin edellinen, mutta ilmeisesti vähän kehittyneemmät, jo miehisiä piirteitä omaksuneemmat käyttävät tätä sanaa.

Härvätään: Ei totella ''sen armeijan'' kuria tai sääntöjä tai käytetään biittiä rivissä. Yhtäkuin niskurointia. Ennen olisit joutunut härväyksen vuoksi ammutuksi. Nykyäänsaat Esa-Pekkaa. (kts. Esa-Pekka)

Saadaan Esa-Pekkaa: Tämä hieman pervessille kalskahtava käsite tarkoittaa kaikkea muuta kuin sitä. Jos härväät (kts. härvätään) liikaa ja isot äijät kuulee siitä, joudut olemaan gineksessä (kts. gines) ties miten kauan.

Ollaan gineksessä: ''Siellä armeijassa'' joudutaan olemaan välillä ylitsepääsemättömän kauan putkeen. Sitä kutsutaan ginekseksi. Gines on käännetty myös suomeksi. Sen suomenkielinen vastine on ''viikonloppu kiinni.''

ollaan Mortteja: Mortti tarkoittaa alokasta eli vasta ''sen armeijan'' aloittanutta pojjankossia.

Tästä kirjoituksesta saan kyllä vielä kuulla.

Asiasta seuraavaan. Alkaa tulla huolestuttavan asiapitoista tekstiä.

Aiotko äänestää?
Jos valitset ''En'', olet luuseri. Et voi vaikuttaa muutenkaan kotipaikkasi asioihin, ellet sitten satu olemaan jo hallituksessa.
Jos taas valitset ''Aion'', teet hyvän teon. Ainoa tapasi vaikuttaa on käydä laittamassa lappuun numero muutaman vuoden välein.
Millä perusteilla valitset ehdokkaasi?
Ite sillä, kuin mukavan ja aikaansaavan kuvan kyseinen henkilö antaa julkisivulleen. Puolue ei vaikuta kuntatasolla kuitenkaan. Älkää kuitenkaan äänestäkö Kokoomusta. Ai perustelut? Niitä tämä asia ei tarvitse.

Misi toivottaa kaikille mukavaa ensilumien aikaa. Älkää käyttäkö narujarrua jos ette hallitse vastaheittoa. (Sori T :D)

Pitkän, kylmän ja pimeän talven mietelause:
Hopefully, its raining cats and dogs. Maybe a little bit of snow.

:*



maanantai 9. heinäkuuta 2012

Kuveksia

Moi. Tänään, pitkän tauon jälkeen haluan jakaa maailmalle muutaman kuvan. Blogimme teemanahan on tunnetusti ''Huonot jutut ja sitäkin huonolaatuisemmat kuvat.'' Siksi kuvat ovetkin otettu 20 e digipokkarilla. Sillähän ne tunnelmanluojat tehdään. 
Lisätessäni/lisätessämme kuvia nauroimme. Itseksemme ja itsellemme. Pahoittelen, jos joku kuva aiheuttaa Sinulle mielipahaa. En voi sille mitään, sillä vain osa kuvista on itse ottamiani. Tarkemmin ottaen vain murto-osa. Promille. Vai onko se vähän huono vertaus..
Kuvat ovat otettunna vuosien 1984-2012 välillä. Tosin osa kuvista ovat vuodelta 2012. Oikeastaan kaikki. 
Pyrin kertomaan kuvateksteissä mahdollisimman paljon kuvasta itsestään ja sen aikaisista tunnelmista. 
I hope you like, Misi
Ainiin, meijän kämpillä ei toimi netti enää. Liekkö hakkeroitu.
Tällä kuvalla aloitan tämän Helsinki-Tyrnävä-akselilla liikkuvan kuvakollaasin. Tässä kuvassa esiintyy Uusimaan hallitsija. Kynttilänvalossa. Väsyneenä. Voiko olla enää söötimpää olla. Pääosassa siis Misi eli minä.


On kaksi erilaista Toppenia: Koiranpentu-Toppen ja Pokela-Toppen. Henkilökohtaisesti pidän itse enemmän Pokela-Toppenista. Koiranpentutyyppi on niin ällöttävä, kuten kuvasta saattaa huomata. Päädyin kuitenkin lisäämään kyseisen kuvan osin omasta tahdostani, osin muiden painostuksesta. Kuvassa oleva limaa tihkuva nuorimies on juuri valvonut n.22 tuntia putkeen. Hän istuu ruokapöydän äärellä ja miettii kaikkia menetettyjä aivosoluja jotka ovat tuhoutuneet valvomisen seurauksena. Toki silmien tyhjästä katseesta voisi arvella, että päässä ei liiku enää mitään..




En tiedä miksi tämä trollfacen ja Lauri Tähkän lapsen kuva hyppäsi tähän väliin mutta antaapa olla sen siinä.
Kuvassa on Vesa. Tässä näette hänet ensimmäistä kertaa ilmielävänä. Ei sillä että hän olisi kuollut, mutta että tänään on se päivä kun Vesa astui valtion kuivien leipien ääreen. Kuvassa näkyvä erehdyttävästi ns. harjastukkaa muistuttava liuhuletti on mennyttä. Tämä takkuinen kuontalo on tällä hetkellä ilmeisesti jossain päin pääkaupunkiseudun kaatopaikkoja. Ymmärrän jos ne nyt täyttyvät innokkaista faneista, mutta jättäkää nuo aurinkoraidat mulle! Vesan oikealla puolella näette Toppenin Pokela-olemuksessaan. Joko ymmärrät miksi pidän enemmän tästä?


Tässä kuvassa teen shakerilla pannukakkutaikinaa. Ja tuli hyvää sekä proteiinipitoista. Kämppä täynnä tyttölöitä ja kynttilöitä. Hehe. Syötiin kovaksi mennyt ja reunoilta palanut pannari sokerin kanssa hyvällä halulla. Myöhemmin illala söimme myös toisen pannullisen. Liian hyvällä halulla.

Kuvassa oleva psykoterapeutti pitää psykoterapeuttista hetkeä psykoterapeuttista hoitoa tarvitsevalle asiakkaalleen. Asiakas kärsii vakavasta eläinkiintymyksestä. Voin kertoa että hoito auttoi ja asiakas on taas vapaalla jalalla ja kuuluu avohoidon piiriin.

Tämä on pakollinen salin ja suihkun jälkeen otettu fiilistelykuva. Lihakset pumpissa ja iho vielä kiiltävänä Vesa ja Toppen nauttivat proteiinipitoista välipalarahkaa. Huomaa Toppenin unbeliavablen tuuheat, hieman turkkilaisvaikutteiset räkäjarrut. &((/&/()0)( Mahmut.
Tässä on reaaliajassa napattu nykytilannekuva. Etualalla Minä. Muista ei niin väliä.

lauantai 23. kesäkuuta 2012

helmeilevää hernekeittoa korkeista laseista

kahakatteesa goes summer. ja seurapiirit. joten tavoille on opeteltava. oikein herkulliselle maistu hernari noinkin mutta parhaimmillaan se kyllä edelleen on leivän päälle siivutettuna. pitkään aikaan en oo kirjottanu koska tiedän että lukijoiden joukossa voi olla nuorempaakin sukupolvea ja tekstit saattavat sisältää pieniä osia, eivätkä siis sovellu alle kuusivuotiaille. "onko meillä kylpysuolaa?'" huikkas just mici tuolta naistenhuoneen puolelta. Ei oo, laita tavallista. "ok"

Juhannusta vietetty nyt siis päivä ja toinen vielä pitäis jaksaa. on nähty niitä ja näitä. tänään vuorossa noita.
jou.
yhtään en tiiä vieläkään miksi tätä kirjottelen koska mitään ei tapahdu, fiiliksetkään ei tämän läpi välity toivotulla tasolla enkä tiedä muodista mitään. paitsi että sitä seuraavat ovat sitä jälessä. Todennäkösesti terapiamielesssä. Itsekkin kävin kylvyssä äskön, poltin röökinki ammeessa josta pojat vähä hermostu.

Miten suomalainen selviää hengissä juhannuksen ku ei ole edes kaupat auki että ruokaa sais. nuudelitkin loppu. söis vettä.

mici tuuppa sinä kirjottaan ku ei onnistu.

äänitteitä vois tänne laittaa heti ku oppii miten se käy

mietelause

Niin Vesa huutaa kun sitä nipistellään

Jaa ei ollunna vesasta kirjottajaksi. Ei, se ei johdu juhannuksesta vaan inspiraation puutteesta. Itsehän sain sitä (inspiraatiota) käydessäni kylvyssä. Se ei vaan ehkä erity tekstiin millään lailla.
Kävin siis kylvyssä. Ensimmäistä kertaa Uudellamaalla asuessani kävin kylvyssä. Ja poltin muuten röökini parvekkeella. Tein siis vastoin Maria Guzenina-Richardsonin moraalia ja ajatuksia vastaan, eli tunnen olevani taas vähän kovempi jäpyli. Ei tunnu missään. Parveketupakointi on siis kyseisien ministerin mielestä yhtäkuin maailmanloppu. Itsellenihän siitä ei ole vielä koitunut muutakuin terveydellistä haittaa. Naapurit sen sijaan polttavat myös, joten hähähää Maria, tule meille käymään niin poltellaan hyvät savukkeet tuossa partsilla.
Nyt keskikesällä, vesisateessa, mietimme känpillämme mitä tekisimme. Jostain syystä vastausta ei kuitenkaan kuulu.
Sytytämme siis kynttilän juhannuksen muistoksi ja haemme hiekkalaatikolta hiekkaa sisälle. Kuivataan se ja laitetaan aurinkolasit päähän. Otetaan vaatteet pois ja suljetaan silmät. Sitten on taaas kesä.


Misi

lauantai 16. kesäkuuta 2012

Nuudelikesän alku

Näppäimistön ääressä Misi. Ulkona laulaa lintuset ja  moottoripyörät. Misillä mukava olla.
Röhönötän lensiässä asennossa kämpillämme Espoon kauneimmassa kaupunginosassa. Allani on Sikarin ja Vesan sänky. Parisänky. Ylläni syntymäasuni lisäksi vain nahkaliivit. No ei. Ja jos ois niin ne ois leopardikuvioiset.
Tosiaan muutettiin kesäksi tänne Uudenmaan alueelle pienellä nilikkiporukalla. Ennen kuin kesä oli puhjennut täyteen teräänsä, Vesa pakkasi laukkunsa ja muutti kotikonnuiltansa kohti isoa kirkkoa. Sen jälkeen asiat ovat menneet päin kaikkea hyvää. Alkukesälomasta Sikari ja eräs parrakas player nimeltään Elma pakenivat myös sivistyksen parista ja muuttivat Vesan kanssa kimppaan. Sitten viimeisimpänä muttei suinkaan vähäisimpänä, kenties päinvastoin, minä, eli Misi, ja Ton ooppen teimme tämän ratkaisevan siirron.
Joillain saattoi tulla mieleen liuta seuraavia, perinteikkäitä ja aina yhtä hauskoja kysymyksiä. Vastaan niihin tässä samalla.

K: Missähän siivossa se kämppä oikein on?
V: Hyvässä siivossa. Eilen viimeksi siivottu. Lukuunottamatta sählymailaa, kitaraa, sukkia, lonkkaria, mattoa, H&M kuvastoa, radiota ja sohvaa lattia on ihan tyhjä. On se ollut pahemmassakin siivossa, uskokaa poisa.

K: Mitehän ne tulee toimeen keskenään?
V: Ihan hyvin. Ja jos ei, selvitään käsirysyllä. Siivoaminen ja tiskaaminenhan ovat lempipuuhiamme, mitä niistä tappelemaan!

K: Miten he tulee toimeen, eikö he aiheuta pahennusta käyttäytymisellään?
V: Ei. Esimerkiksi eilen Ton ooppen yritti heittää maasta toiseen kerrokseen meille auton avaimia, mutta ne menivätkin ensimmäisen kerroksen parvekkeelle. Vähän aikaa mietittyämme haimme tikkaat Ton ooppenin isoveljen autosta ja niin Ton lähti kiipeämään tikkaita pitkin parvekkeelle. Tätä ennen kuitenkin yritimme soittaa ovikelloa n. tunnin että älkää luulko että tuo oli ensimmäinen keino mikä tuli mieleen. Niitä oli lukuisia, ja lopulta päädyimme tähän kivuliaaseenkiin vaihtoehtoon. Siksi kivuliaaseen, koska Ton ooppenin ensimmäinen kiipeämisyritys epäonnistui, ja hän putosi selälleen asfaltille. Onni onnettomuudessa! Kun Ton oli palannut parvekkeelta, lähestyi naapurin mies heitä uhkaavan näköisenä. Tämä kyseinen mies ei kuitenkaan asunut siinä kämpässä mihin avaimet olivat lentäneet. Hän karjaisi valtavaan ääneen: Pojat pojat! Ootteko nähneet miesten silmälaseja?

Kesän jännittävimpiin tapahtumiin tähän mennessä kuului se, kun Sikarin ja Vesan autot hajosivat saman päivänä. Voitteko kuvitella sitä epätoivon määrää.

Tämä päivä näyttää kuitenkin siltä, että siitä voisi tulla hyvä. Suunnitelmissa on mennä meren ääreen santakentille grillaamaan lihaa lauseen kuvaannollisessa merkityksessä. Hieman pinnallista mutta mikäs sen mukavampaa kuin nukahtaa auringon lämpöön ja illalla sitten pestä ylimääräiset ihot pois.

Loppuun vielä voisin mainita sen, että kävin ennen uuteen kotiini saapumistani vierailulla Turkkuses. Siellä tapasin Esan. Esan, joka oli ollut kauan poissa keskuudestamme. Hän näytti hyvinvoivalta ja pitkätukkaiselta, että ei syytä huoleen, rakas lukijamme, Esa ELÄÄ!


Päivän mietelause: Rakkauden kesä paras kesä

peace and love

Misi


maanantai 28. toukokuuta 2012


ja te nössöt anonyymit jotka luette tätä ja hanuilette kommenttiosastolla nii voittakaa luonnevikanne ja tunnustautukaa rehellisesti tämän lukijoiksi!! vie vain hetken. just in case.  . . . koska se nyt vaan on tyhmää nössö liikaa. aijai, tulee liian paha kontrasti kahden kappaleen välille että siirrämpä tämän alkuun.

jännä. ette tiiä oonko kirjottanu tämän vasta viimeisenä...
kommenttiosastolla vois spekuloida vapaasta, anonyyminä. kertokaa kaverillekin!

OHO!!?!

nyt vuosipäivälaskuri hyrräämään että päästään tulevaisuudess juhlimaan tasakymmeniä.
KAha Kätteesä on saanut ensimmäisen lukijansa!!! erittäin toverillisen lämpimät tervetulot blogimme seuraan, toivon että viihdyt. kiinnittäkää turvavyöt nousun ja laskun aikana ja muista pitää selkänoja yläasennossa ettet saa hartiakipuja.

Juhlisin ilotulitteilla tätä ratkaisevaa saavutusta mutta ei näin kauniissa alkukesän illassa ole tapeeksi hämärää että ne näkyisivät, siispä sytytänkin kynttilän Hyvinkään ammuskelussa surmaansa saaneiden muistolle ja toivon pikaista paranemistä hengestään kamppailevalle nuorelle naiskonstaapelille.

ja te nössöt anonyymit jotka luette tätä ja hanuilette kommenttiosastolla nii voittakaa luonnevikanne ja tunnustautukaa rehellisesti tämän lukijoiksi!! vie vain hetken. just in case.  . . . koska se nyt vaan on tyhmää nössö liikaa. aijai, tulee liian paha kontrasti kahden kappaleen välille että siirrämpä tämän alkuun.

copyright Vesa