Kukkona tunkiolla

Hyvää ja kaunista päivää kaikille kultaisille lukijoillemme!
Tämänpäiväinen tekstini käsittelee musiikkia. Tai tarkemmin ottaen yht erityistä harrastelijabändiä.
Alussa teen kaikille selväksi, että minulta TILATTIIN tämä. Olen siis lahjomaton ja täysin puolueeton tuleva Kultainen Kriitikko-palkinnon saaja ja komea suomalainen mies.
Artikkelini siis käsittelee Poison Rosea. Siinä soittaa eräs luokkatoverini, Hege. (Ei, ei hän tätä tilannut, ihan ite vaan ajattelin kirjottaa kyseisest yhtyeestä..)
Tänään saimme kunnian nähdä ja kuulla ääninäytteitä pienellä tarkoin valitulla VIP-porukalla Poison Rosen pari cover-kappaletta. Oli hienoa nähdä kuinka tasokasta soitantoa Hege edusti. Yllätyin jopa, mutta lopulta lupasiin kirjoittaa Hegestä elämänkerran kun hän on kuollut heroiinin yliannostukseen Tokiossa, hämärissä olosuhteissa veneen kyydissä.

Teen pienen ja lyhyen mutta silti tiukan otteen omaávan ja napakan analyysin Poison Rosesta ja heidän nykyisen kokoonpanonsa soitto-ja laulutaidoista asteikolla *-*****


Videon laatu:  ** koska kännykkäkamera?
Yhtyeen asetelma videolla eli kuinka he olivat sijoittuneet: ***** koska kaikki näkyivät
Äänenlaatu: *** koska soitto kuului hyvin mutta laulu ei. Mutta ei se haittaa kuten saamme huomata.

Kitara 1: **** koska huomasin tyypin harjoitelleen mutta asennetta puuttui esiintymisestä
Kitara 2 eli HEGE: ***** koska häneltä löytyi asennetta ja soittotaitoa. Oli ainoa joka moshas.
Rummut: **** koska osasi kyllä duuninsa mutta asennetta puuttui vähän.
Basso ja laulu: * koska MIKSI SINNE OTETAAN JOKU JONKA ÄÄNENMURROS ON PAHASTI KESKEN. Kaiken lisäksi suomalainen ikivihreä Kaija Koo omistaa miehekkäämmän äänen kin kyseinen laulajapoika.

Tiivistelmä: Poison Rose on kaikin puolin toimiva kokoonpano, jolla saattaa olla tulevaisuutta muutenkin kuin kellaribändinä. Vain laulupuoli oli kuin roska silmässä.

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Sitten palaan kuulumisten kertomiseen.
Minulle kuuluu samaa ridiculous shittiä kuin ennenkin eli ei käytännössä eikä teoriassa mitään.
Haluaisin lähettää terveisiä mummolle ja papalle, äitille ja iskälle, siskoille ja veljille, koirille ja kissoille, Petteri Poukalle, Pasi Viheraholle, kaikille kavereille, niille jotka tekevät kovaa duunia joka päivä, jollekulle supersankarille, Nalle Puhille, Brad Pittille, ja kaikille niille jotka vaivautuivat lukemaan Poison Rose-arvostelun.

Vesa ja Esa ovat siis muuttaneet pois kotikonnuiltansa. :'( Näen heit kuitenkin ehkä kesän alussa, ja kunhan saan duunin Helsingistä kesäksi niin muutan Vesan kanssa samaan kämppään. <3
Pojat, kun tämän luette, muistakaa minua! Ja meitä muita jotka niin itsekkäästi jätitte virumaan Pohjanmaan persereikään!


Kiitos! t Misi

Päivän mietelause: Melekkeen ne lehemätki lenttää.

EDIT: (Mainosmiehen äänellä) Nyt blogissamme uusi ominaisuus! Voit kommentoina koko kansakunnan rakastamaa blogia ANONYYMISTI! Tule sinäkin siis haukkumaan tekijät syvimpään rakoon ja vielä tallomaan jäljelle jääneet osat perään! Tidititittitiiii! Kahakatteesa.bloggspot.com!