sunnuntai 18. elokuuta 2013

Long time no see, long time no...

MMMMoi.

Enää en pahoittele kirjoittamattomuuttani. Onhan se toki huono asia, mutta elän hektistä elämää..
Kiire tappaa, mutta sen purkaminen on ilmeisesti vuosikausien projeksti. Ei niittäin onnistu ihan äkkiä, tullu huomattua.
Mutta kuulumisiin. Ei sillä että lopettaisin tähän, vaan kerron nyt kuulumiset omalta ja muiden osalta. Muilla tarkoitan.. Muita.
Olemme eläneet jo kaksi tai kolme kuukautta kaukana kotoa. Tai kaukana ja kaukana, 5-25 km mutta pois kotoa nyt ainakin. Poissa jalosta pyörimästä ja nurkista notkumasta. Kesä alkaa luultavasti kääntyä loppua kohden? Ilimoja pielly.

%/()/&= ko ei oikeen lähe!

Whatever.

Takana on kauhea määrä kilometrejä, reissuja, matkoja, juttuja, tapahtumia ja ennen kaikkea kesäduunia. Tästä kaikesta en improvisoitunut vaan pienestä sunnuntaiseikkailustamme, joka liittyy luontoon ja koko kesän kestäneeseen aavejahtiinkin hieman. Siitä lisää nyt. Tai älä siitä. Tai päätä itse, mutta kerron nyt jännittävästä sunnuntaikävelystämme. Pyydän anteeksi tavoistamme poikkeavaa asiallista kirjoitusasua.


Jännittävä sunnuntaikävely

Koko Hapiksella vietetyn kesän ajan olemme metsästäneet kummituksia. Jos olet kuten minä, ettet usko niihin ennenkuin näet ja kättelet sellaista, lue tämä. 
Huhujen mukaan vanhalla Haapaveden kaatopaikalla, nyk. mäenlaskupaikka, pyörii kummitus. Sitä monet kerrat etsiessämme ja yhtä monta kertaa pettyneenä, päätimme lähteä paikkaan, missä on todistetusti kuollut ihminen. Rauha hänen muistolleen. Kämppiksemme Jörssi tiesi kertoa, että vuonna 1930 oli erään syrjäkylän metsään eksynyt ja menehtynyt muuan pienokainen. Kyseisen paikan lähettyville on rakennettu laavu, ja päätimme lähteä sinne retkelle. Kaksi minuuttia, ja Carina starttasi kämpän pihasta kohti kyseessäolevaa syrjäkylää. Jörssi oli käynyt viimeksi paikan päällä vuonna 2006, ja meidän pitikin kävellä n. 4 kilometriä täysin tämän metsiemme miehen muistin mukaan. Matkalla paikanpäälle nasautimme pienen mielikuvitusleikin päälle. Asetuimme mielissämme tämän pienokaisen tilanteeseen. Oli pelottava ajatus, että olisi itse näiden korkeiden kuusien keskellä tietämättä yhtään missä oikeastaan on. Tunnelma oli karu. 
Matkallamme kuitenkin tajusimme jälleen kuinka kaunis Suomen luonto oikeastaan onkaan. Suosittelen! 
Jatkoimme kuitenkin matkaamme pieni pelko persiissä. Viimein saavuimme perille laavulle. Luimme vieraskirjasta tarinan lapsen kohtalosta, ja mielikuvitus laukasi jälleen. Ilmeisesti kauhuelokuvien saastuttamat mielemme kehittelivät tarinan, jossa me etsimme lapsen löytöpaikkaa, ja sillä välin tämän hän käy kirjoittamassa meistä vieraskirjaan pienen tarinan.. *kylmät väreet* Lähdimme siis etsimään löytöpaikkaa, joka on nykyisin merkitty puisella ristillä ja muistolaatalla. Löysimmekin sen. 
Kummituksen sijaan löysimmekin paikan tunnelman. Se oli kunnioitusta herättävän hieno. Kaukana aavemaisesta. Hetken aikaa seisoimme puisen ristin vierellä, ja lähdimme läheisen puron varteen. Siinä äkkiä aaveet unohtuu kun löytää sen kaltaisen paikan. Kysykää lisätietoja ja käykää!

Olipa se kerrassaan.


Käytiinhän me tosiaan aikaisemmin kesällä paikassa, johon eräs mies on hirttäytynyt. 
Ja kummitustalossa.
Eikä mitään. 
Ehkä niitä ei ole olemassa, mutta mieli kyllä heittää volttia kun menee paikkaan missä voisi kuvitella kummittelevan. 

Eipä kettää kun syömmä ja lähemmä uuestaan johonki päin Hapista löytöretkelle!

Päivän mietelause: ”Mun mielest hyvä juttu saa olla vaikka valhetta kunhan se vaan on hyvä juttu.” -Gösta Sunqvist-

Misi



tiistai 14. toukokuuta 2013

kesä+maailmanvalloitus(huom!uusi kirjoittaja)

Hola amigos!

Ensinnäkin kiinnitä huomiosi wannabe_kielimies kirjoitustyyliin, joka siis tarkoittaa äidinkielen ja satunnaistesti opittujen vieraskielisten sanojen yhdistelyä samaan kokonaisuuteen. Kuulostaa hölmöltä, ja on sitä. Häpeän itseäni tämän lauseen loppuun asti. Noin. Nyt kun synkistelyt on synkistelty, on aika esitellä upouusi olemattomalla kokemuksella varustettu blogitekstien vääntäjä, eli minä, Junu (blogisanastossa lyhemmin JP)! Toivottakaa Junu tervetulleeksi!(*taputuksia).

Heti virallisten muodollisuuksien jälkeen kiinnitämme "fokuksemme" tulevaan kesään. Kesä; tuo juhlista juhlallisin. Muistelet juuri tunteja ala-asteelta joissa opiskeltiin juhlapäivät. Ei,kesää ei mainittu,muistit oikein. Mutta MEILLE tuleva kesä tulee olemaan yhtä juhlaa. Jos juhlia verrattaisiin autoihin,tuleva kesä olisi Rolls royce.

Annan nyt lukijalle hieman makua, jotta syy tähän hekumaan selviäisi. Hekumaan, joka on verrattavissa ympärillämme kevään auringon alla tapahtuvaan luontokappaleiden pariutumisrituaaleihin ja niistä kauas paljailla silmillä erotettaviin intohimon hyökyaaltoihin. Edessämme loistaa kirkkaana tuon kesäisimmän vuodenajan, eli kesän, viettäminen Haapavedellä. Siihen liittyy vahvasti noin satakuusikymmentä neliöinen omakotitalo ainavalmiilla kiukaalla. Tästä siis johtuu tämä tunteiden ylitsevuotavainen malja.

Meitä on viiden henkilön jengi, joka koostuu työssäkäyvistä sekä valtion palvelusta odottavista nuorista miehistä. Jos tilannetta kuvailtaisiin säätiedotuksen muodossa,se kuulostaisi tältä: "odotettavissa kesän loppuun asti; navakka meteli kehittyy linnaistentien päällä, ja levittäytyy sieltä naapurustoon tuoden mukanaan itkua ja irtohiuksia. Ajoittain kuitenkin odotettavissa lämpimän föhn-tuulen henkäyksiä, jotka kehittyvät pallogrillin uumenissa, ja levittäytyvät ympäriinsä aina kun tarkistetaan, joko kyljys on kypsää."

Tätä on tuleva kesä, juhlaa! Emme tietysti saa unohtaa musisoinnin osuutta tällä ajanjaksolla, jonka asunnossa vietämme. Onhan olohuoneessamme laitteisto, joka on tuttu suurelle yleisölle Aikuinen nainen-kappaleestaan. Jos sinut on varustettu pitkillä piuhoilla, voin paljastaa että kyseinen laite on karaokelaitteisto. Lisäksi nurkissamme tulee lojumaan pari skebaa eli guitaria, joilla harjoittelemme tulevia areenatason esiintymisiä.

Tarkoituksenamme on tuoda värikäs läiskä musiikkitaivaan lisääntyvän harmauden keskelle. Kyseessä on uusi "poika"bändi, joka perustetaan samalla hetkellä, kun rustaamme puumerkit vuokrasopimukseen. Vuokrasopimus tulee siis toimimaan tavallaan yhtyeen virallisena BIOna. Tätä ja paljon muuta on luvassa tulevana kesänä. Tämä kesä tulee tuomaan meidät suuren yleisön tietoisuuteen. "Ne linnaistentien jätkät" tulee olemaan kuuma aihe, josta 7päivää ahkerasti kuiskuttelee.

-JP